TAMMIKUUN KUUKAUDEN LIIKUNTALAINEN: VUODEN OPETTAJA 2024 Antti Laine

Tammikuun kuukauden liikuntalainen on perinteisesti vuoden 2024 opettaja. Liikunnan opiskelijat saivat äänensä kuuluviin ja eniten ääniä vuoden opettajaksi sai Antti Laine.

Mutta kuka Antti oikein olet?

Liikunnan yhteiskuntatieteiden yliopistotutkija. Mutta nimikkeestä huolimatta opetukset ja ohjaukset ovat aina olleet merkittävä osa työnkuvaani.

Klassikkokysymys: miltä nyt tuntuu? Mitä veikkaat, miksi opiskelijat äänestivät vuoden opettajaksi juuri sinua?

Vilpittömästi voin sanoa, että tuntuu tosi hyvältä. Harmi etten pystynyt olemaan paikalla tanssiaisissa vastaanottamassa palkintoa. Olen erittäin kiitollinen valinnasta ja arvostan sitä suuresti. Tiettyä syytä on hankala veikata, mutta sillä lienee osuutta asiaan, että pyrin parhaani mukaan panostamaan opetuksiini ja käytän opiskelijoita osallistavia työtapoja.

Mitä olet itse oppinut opiskelijoilta?

Tosi paljon, esimerkiksi sekä yksittäisistä opetussisällöistä että elämäntavallisista valinnoista. Minusta se on tosi vanhakantainen ajatus, että tietoa ja käytäntöjä oltaisiin yhdensuuntaisesti siirtämässä. Opiskelijoilla on paljon sellaisia tuoreita ja oivaltavia näkemyksiä, jotka lisäävät opetuksien laatua ja avartavat omaa ajattelua. Haluankin olla vastaanottavainen ja oppia lisää myös itse.
 

Onko omilta koulu- tai opiskeluajoilta joku opettaja ollut itsellesi erityisen merkittävä?

Mieleen tulee useita, osa myönteisessä ja osa ”kielteisessä” mielessä. Kannustankin teitä opiskelijoita arvioimaan erilaisia opettajia ja heidän toimintatapojansa kriittisesti ja pohtimaan, minkä kokee kolahtavan itselleen ja millaista meininkiä taas vieroksuu. Enkä tarkoita, että tällainen koskisi ainoastaan opettajaksi opiskelevia, vaan jokainen tiedekuntamme opiskelija tulee työurallaan esiintymään – suurin osa myös johtamaan ryhmätilanteita – ja opintojen varrella teille on monenlaisia malleja framilla.

Miten tasapainotat akateemisen työn ja liikkumisen omassa elämässäsi?

Minulla on pitkä kilpaurheilutausta ja elämäntavat eivät ole juuri muuttuneet. Olen tottunut sporttailemaan päivittäin ja koen hikiliikunnan jokseenkin välttämättömäksi vastapainoksi työlle. Jos aikataulu antaa myöden, välillä käynkin liikkumassa kesken työpäivän ja jatkan sitten virkeämpänä toisen puolikaan. Tuolla tapaa työpäivät toki venyvät, mutta virtaa riittää ja keskittyminen säilyy paremmin.

Miten uskot liikuntatieteiden kehittyvän seuraavan kymmenen vuoden aikana?

Piruja ei pitäisi maalata seinälle, mutta olen huolestunut siitä, että tiedekuntamme tutkimus- ja koulutusalueet ovat monipuolistuneet niin paljon, että resurssit eivät tunnu riittävän laadukkaaseen suoriutumiseen niistä perustehtävistä, joita varten tiedekunta on aikanaan perustettu ja joita ei kukaan muu Suomessa hoida. Liikuntatieteiden, erityisesti liikunnanopettajakoulutuksen, tutkimus- ja koulutusresursseista pitäisi kantaa huolta uusia vastuualueita otettaessa.

NOPEAT

Luennot vai demot?

Demot, sillä niillä on enemmän aikaa yksittäisen opiskelijan kohtaamiseen.

Syke vai Ilokivi?

Ilokivi.

Runebergin torttu vai laskiaispulla?

Laskiaispulla hillolla. 

Hiihto vai juoksu?

Molemmat. Tälläkin viikolla olen käynyt sekä ladulla että juoksemassa. 

Joulukuun liikuntalaisen kysymys:

Mikä kuukausi, silloin vietetään uudenvuoden aattoa? Ja mikä sai sinut hakemaan yliopistolle töihin?

Haha, helmi, Pepe Willberg tarjoili Oikea kysymys tv-visassa aikanaan vastaukseksi toukokuuta, mutta kyllä mävastaan joulukuu :) Oma työura yliopistolla alkoi OKL:ssä liikunnan tuntiopettajana, kun vielä viimeistelin maisteriopintoja. Mutta en itse asiassa hakenut sinne, vaan minua kysyttiin. Tuo työ motivoituneiden yliopisto-opiskelijoiden parissa oli mielekästä, ja sen innoittamana hain töihin liikunnalle.

Mitä haluat kysyä seuraavalta kuukauden liikuntalaiselta (vuoden sitsaaja)?

Oliko edellisten sitsien jälkeisenä aamuna tukka kipeä?